Tarvitsetko säännöllistä julkisivuhuoltoa?
Rakennuksien käyttöikä pitenee, kun niiden julkisivuja huolletaan säännöllisesti. Huoltotyöt ovat väistämättömiä, koska julkisivut (ja parvekkeet) ovat jatkuvasti altistuneita ilmastorasitukselle.
Korjaustiheyteen vaikuttavat talon julkisivumateriaalit sekä ilmastorasitteen (sade, tuulet, pakkaset, auringonvalo ym.) kohdistuminen julkisivuun. Jos systemaattiset huollot, vaurioiden välittömät korjaukset sekä pintakäsittelyt em. maalaukset, suoritetaan oikeaan aikaan, voidaan näillä toimilla
julkisivun käyttöikää merkittävästi pidentää.
Kun julkisivun pintakäsittelyn suojavaikutus ajan myötä häviää, tunkeutuu vesi julkisivun alla oleviin seinärakenteisiin.
Kostunut eristeet eivät enää eristä suunnitellusti. Jäätynyt vesi vaurioittaa myös talon kantavia rakenteita. Näin rakennuksen arvioitu käyttöaika lyhenee. Julkisivujen pinnat on siis pidettävä hyvässä kunnossa.
Julkisivukorjauksen aikana pystytään vaikuttamaan myös ulkoseinärakenteiden lämmöneristyksiin ja niiden tiiveyteen.
Eristekerroksien täydennys sekä ikkunoiden vaihto ovat yleisimpiä vaihtoehtoja ulkoseinien lämmöneristävyyden parantamiseen. Energiatehoa parantavat korjaustyöt tulee aina suunnitella huolellisesti, käyttäen asiantuntijoita.
Onko julkisivusi puusta, levystä, tiiliä tai rappausta?
Pientalojen julkisivut ovat usein puupaneelia, jonka taakse on jätetty tuuletusväli, jolloin julkisivu toimii kantavien runkojen ja eristyskerrosten suojaverhouksena.
Vanhoissa taloissa tuuletusrakoa ei aina ole jätetty. Silloin verhous toimii ulkoseinän rakenteellisiin osiin kosteuden välittäjänä.
Puujulkisivujen maalattu pinta vaatii systemaattista huoltoa. Pihapuiden varjostuksessa maalipinta kestää huomattavasti kauemmin, kuin avoimella paikalla aurinkovalossa. Näin ollen em. talon pohjoissivu vaatii harvemmin huoltoa kuin talon auringonpuoleinen sivu. Maalivalintaan vaikuttavat olennaisesti julkisivurakenteen tuuletus tai sen puuttuminen, samoin aiemmin käytetyn maalin tyyppi. Hirsitalojen maalia valitessa suositellaan aina neuvottelua asiantuntijan kanssa.
Osassa peruskorjattavissa taloissa on aikoinaan käytetty julkisivumateriaalina asbestisementtilevyä (kauppanimellä ”mineriitti”). Sellaisen julkisivun purkamisessa on noudatettava asbestityön kaikkia määräyksiä ja ohjeita.
Talojen tiiliseinät kestävät yleensä pitkiä vuosia, ilman puhdistustarvetta tai muita suurempia huoltoja. Joskus ehkä täytyy aiemmin uusia vain tiilisaumoja. 60- tai 70-luvulla rakennettujen talojen tiiliverhouksien sisäpuolelle ei yleensä ole jätetty ilmarakoa, jonka kautta verhouksen sisäpuolelle valunut vesi pääsisi valumaan pois rakenteesta. Myös räystäiden puutuminen tai erilaiset muuraustöiden puutteet voivat aiheuttaa veden valumista rakenteisiin. Kaikki mahdolliset julkisivuissa syntynyt vauriot kannattaa siis korjauttaa heti silloin, kun ne ilmenevät.
Onko vanha rappauspinta haljennut?
Harkko- ja tiilitalot ovat usein rakennettuja rappauspinnoituksella, joka yleensä on pitkäkestoinen ja huoleton. Ennen 70-lukua myös puutaloja rapattiin usein.
Mahdolliset rappausvauriot näkyvät ajan kuluessa seinissä lohkeiluna, kulumisena ym. Rappauskerrokset saattavat rapautumisen tai lämpövaihteluiden takia irrota isoina laattoina, jolloin rappaus on irti alustastaan, vaikka onkin ulkopinnastaan ehjä.
Pienetkin lohkeillut päästävät kosteutta nopeasti syvempiin rakenteisiin, vaurioittaen näin pintoja. Jos vauriota huomataan, kannattaa heti tilata asiantuntijan suorittama kuntotarkastus, jolloin rakenteista otetaan näytepaloja ja vauriot tarkistetaan laboratoriotutkimuksilla.
Tarvitsetko uuden pinnan vanhan tilalle?
Vaurioituneet julkisivut joudutaan laittamaan uuteen uskoon eli uusimaan, jolloin
harkitaan yleensä myös rakenteiden alla olevien kerrosten (tuulensuoja- ja lämmöneristekerrokset) uusimista olettaen, että julkisivupinnan vaurioiden syyt ovat haittavaikuttaneet myös alempiin kerroksiin. Uudeksi julkisivupinnaksi voi haluttaessa käyttää myös alkuperäisestä poikkeavaa ratkaisua tai materiaaleja, mutta silloin on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet.
Erityisesti rapattujen rakennusten julkisivukorjauksien esiselvityksissä ja hankkeiden valmistelussa on suositeltava käyttää asiantuntijoita. Varsinkin sitä suositellaan poikkeavien rakenteiden sekä rakennushistoriallisesti tai arkkitehtonisesti merkittävien kohteiden tapauksessa.
